Kansan arkisto Vetehisenkujalla tallentaa myös muita kuin yleisvasemmistolaisia aiheita

Kansan arkiston tutkijasali ja työntekijöiden huoneet sijaitsevat Vetehisenkujalla, Hämeentien poikkikadulla. Ulospäin tiloista näkyy vain panssariovi, joka aukeaa summerilla. Tutkija Reetta Laitinen istuu pöydän takana ja ottaa vieraat vastaan. Hän sanoo olleensa arkistossa töissä jo kymmenisen vuotta.

Yhteensä tiloissa työskentelee kahdeksan henkilöä. Varsinaiset varastot ovat Herttoniemessä makasiinissa. Sieltä haetaan materiaalit joka maanantai tai tarpeen mukaan Vetehisenkujalle.

Arkisto on yksityinen mutta avoin. Se on valtion rahoittama, kuluistaan se saa 80% avustusta.

Arkisto on alun perin SKP:n perustama. Se perustettiin vuonna 1945. Kiellettyinä olleet vasemmistolaiset järjestöt saivat taas toimia vapaasti. Nykyisin sen omistaa Yhteiskunnallinen arkistosäätiö, joka perustettiin vuonna 1956. Siitä tuli kansandemokraattisen liikkeen yhteinen keskusarkisto. Lisäksi on olemassa muitakin arkistoja, esimerkiksi Työväen arkisto.

Kansan arkistossa käy paljon ihan tavallisia kansalaisia, tutkijoita, toimittajia, opiskelijoita ja myös sukututkijoita. Kun vuoden -18 tapahtumat olivat pinnalla, kävi paikalla paljon sukututkijoita tutkimassa yksittäisten henkilöiden arkistoja.

Netissä on Kansan arkiston tietokannat, sieltä voi tilata Vetehisenkujalle materiaalia, mutta henkilötietokantoja siellä ei näy. Tilauksen voi tehdä joko sähköpostilla tai tulemalla paikalle.

Kaikki aineisto ei ole välttämättä vasemmistolaista, Reetta Laitinen: ”On vasemmistolaista ja sitten kansalaisjärjestöjä, yhteiskunnallisia järjestöä. Voi olla myös joitain luonnonjärjestöjä ja yksityishenkilöiden järjestöjä ja on myös muistelmia, valokuvia.”

Arkistoon ei ole sen hirveämmin kerätty materiaalia, vaan ne tulevat pääosin ihmisiltä ja järjestöiltä luovutuksina. Erityisesti vasemmistopuolueiden arkistot on aika kattavasti arkistoitu, mutta aukkojakin löytyy, sanoo Reetta Laitinen.

Vanhin asiakirja on vuodelta 1785. Valokuvia on tallennettu 1900-luvun alusta.

Yksin Yrjö Lintusen kuvakokoelma kattaa 300000 negatiivia vuosilta 1947-1974. Julisteita on noin 7000 kappaletta. Äänitteitä on tuhansia tunteja. Käsikirjastossa on 14000 painatetta. Pieni taidekokoelma kattaa teoksia yli 100 taiteilijalta. Julistekokoelmassa on 7000 julistetta. Postikortteja on 15000 ja postimerkkejä 2000.

Kalliolaisista järjestöistä löytyy ainakin Kallio-Vallilan Venäjä-seura, Kallion demokraattinen yhdistys, Kallion demokraattiset nuoret, Kallion naiset, Kallion nuoret pioneerit ja Kallion vasemmistoliitto ja moni muu.

Kansan arkistoa voi tukea liittymällä Kansan Arkiston ystävät -yhdistykseen. Sen jäsenmaksu on 20€ vuodessa.