Sillankorvasta

Niin kauan kuin muistan olin kuullut tarinoita Pitkänsillan läntisessä kaiteessa olevista vaurioista. Kesti kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin osasin sijoittaa ne oikeaan aikaan ja yhteyteen. Miten saksalaiset tähän liittyivät?Vasta noin kymmenen vuotta sitten asuessani Castréninkadulla osallistuin sisällissotateemaiselle kaupunkikävelylle, joka avasi aiheeseen aivan uuden näkökulman. Kohtalon kolhimana, erojen jälkeen, päädyin pian pitämään majaa kaverini työhuoneelle Pitkänsillanrantaan. Näiden väliaikaisten asumisjärjestelyjen vuoksi sillasta tuli entistäkin läheisempi ystävä. Sillä oli tarina, joka vaati päästä taas kerrottavaksi.

Syntyi kahteen aikatasoon sijoittuva romaani. Sen ”nykypäivä” on vuoden 1948, ”vaaran vuosien” viimeinen kevät. Takaumissa palataan vuoden 1918 kevääseen, punaisen Helsingin valtaukseen ja infernoon Pitkälläsillalla.

Päähenkilö, Jaakko/Jack Laine on, nykytermein, jälkitraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivä sekakäyttäjä. Amerikansuomalainen sanomalehtimies on nuoruudessaan kuulunut hetken Helsingin punakaartiin, ja saanut maksaa seuraukset korkojen kanssa. Oskari Tokoin vanavedessä hän onajautunut Petrogradin kautta Muurmannin legioonaan,Vienanmeren perukoille sitten Pohjois-Amerikkaan ja lopulta takaisin Pitkällesillalle. Laine on tuomittu pyrkimään sen yli vaihtelevalla menestyksellä, kuin Frankit Kalliosta, mutta päinvastaiseen suuntaan.

Petri J. Kosonen

Yli Pitkänsillan

Lector

2024

Kuvat:Patrik Rastenberger 2024, Sakari Pälsi 1930 (kirjan kansi)

Tilaa faijalle isänpäiväksi:

Lector.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.