Skip to content
Kun mä olin skidi, me saimme liikkua käytännössä koko Stadissa. Tai ainakin siellä, minne pääsi tsygällä tai spåralla. Kun Harjun nuorisotalo aukesi vuonna 1986, olin skolessa kolmannella luokalla.
Tuskin mä ihan silloin ensimmäisenä vuonna vielä uskaltauduin Harjuun, mutta aika skideinä me siellä käytiin pyörimässä Pasilan kundien kanssa. Käytiin tsiigaamassa keikkoja ja jossain diskossakin muistaakseni staijasin nurkassa.
Sen muistan, että Harjun nuorisotalo oli snadisti kuumottava mesta, koska siellä oli vähän vanhempia punkkareita. Oli niitä kyllä Lepakossakin, mutta siellä me skagattiin enemmän alakerran prätkäjengin partanaamoja. Prätkäjengien myöhemmän historian perusteella kai ihan syystäkin.
Mutta ennen kuin skidit ottivat haltuun Harjun nuorisotalon1980-luvun puolivälissä, oli siellä ihan toisenlainen meininki.
Aleksis Kiven kadun varrella sijaitseva snygi punatiilinen talo on bygattu 1920-luvun alussa ruumishuoneeksi. Vaikka talo sijaitsee Valgassa, jostain syystä sen nimi oli Harjun ruumishuone.
Ruumishuoneen takana oli pistoraide, josta pääsi stogella Pasilan kautta Malmin gravikselle. Stogella ei viety vain delanneita vaan messissä Malmille tsörasi myös saattoväki.
Harjun ruumishuoneella on myös buli osa Suomen historiaa. Kuuluisa Ässä rykmentti, joka koostui Bärtsin ja Sörkan kundeista, kokoontui ruumishuoneen edustalle. Sieltä lähti mm. moni tuleva työväenpoliitikko stogella kriguun flaidaamaan isänmaan puolesta.
Ruumishuone laitettin boseen 1950-luvulla ja sen jälkeen talo toimi ainakin maalivarastona. Kun talo jäi jossain vaiheessa tyhjäksi, alkoi siellä hengaa spurguja, nistejä ja muuta epämääräistä jengiä. Talo alkoi mennä huonoon kondikseen, mm. eteisaulassa oli flekattu notskeja.
Nuoriso sai sitten idean, että siitä saisi heille hyvän mestan. Urbaanin legendan mukaan jengin tunnus oli ”nuoret ruumishuoneeseen!”. Kampanja onnistui ja mestat laitettiin kondikseen. Harjun nuorisotalosta tehtiin musaan ja muuhun kulttuuriin erikoistunut nuorisotalo.
Harju tsennataan erityisesti musasta. Moni myöhemmin valtakunnan julkisuuteen noussut on opetellut skulaa Harjussa. Tällaisia on mm. Stadin friiduksi viime vuonna valittu Maija Vilkkumaa.
Jostain syystä Stadin dirigat eivät ole diganneet Harjun nuorisotalosta. Se on ollut useamman kerran lakkautusuhan alla. Jälleen kerran mesta halutaan laittaa boseen. Tällä kertaa perusteluna on se, että mesta olisi liian huonossa kondiksessa skideille.
Harjun nuorisotalolle ei ole tehty kunnon remppaa sen jälkeen, kun se otettiin nuorison käyttöön melkein 35 vuotta sitten. Kun näin pitkään talo on ollut kovassa käytössä, varmasti kunnostukselle on jo tarvetta. Mutta minkään tutkimuksien mukaan talon kondis ei ole sellainen, etteikö nuoriso voisi siellä jatkaa musan skulaamaista ja taideharrastuksia.
Kävimme yhdessä Stadin Slangin toiminnanjohtajan Marjut Klingan kanssa tsekkamassa mestat. Tultiin samaan tulokseen kuin asiantuntijat. Remppa jossain vaiheessa pitää duunata, mutta ei mestaa boseen tarvitse laittaa.
Onko Harjun nuorisotalolle käymässä niin kuin monelle muullekin vanhalle mestalle Stadissa?
Alun perin ruumishuone bygattiin kauas keskustasta, epämäärisille Stadin laita-alueille. Esimerkiksi Pasilan konepaja (joka sekin on nimestään huolimatta Valgassa) perustettiin aikoinaan niin kauas ytimestä, ettei sen teollinen toiminta häiritsisi koskaan ketään. Nyt Pasilan konepajalla on tulossa kallista kämppää, raflaa ja hotlaa.
Harjun nuorisotalon viereen on noussut Stadin ”Wall Street”. Pankkien työntekijät painelevat sprigit päällä siellä, missä stoget ennen staijas. Varmaan vanhasta ruumishuoneesta saisi enemmän massia raflana kuin nuorison skebanrämpytysmestana.
Mutta eikai kaikkea Stadissa mitata vain fyrkassa? Kyllä Stadin skidit ansaitsevat historiallisen mestan, jossa voi duunata uutta musaa jatkossakin.
Paavo Arhinmäki
Julkaistu Stadin Slangin Tsilari-lehdessä 20.11.2019
