Skip to content
Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Petteri Kummala on kirjoittanut artikkelin Helsingin Jugend-arkkitehtuurin oppaaseen arkkitehti Karl Hård af Segerstadin (1873-1931) suunnittelemista kohteista. Opas on Helsingin kaupunginmuseon julkaisema.
Karl Hård af Segerstad oli aikanaan Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti. Hän suunnitteli Kallioon Hakaniemen kauppahallin ja kirjaston, muun muassa. Muualle Helsinkiin hän suunnitteli Nylands Nationin ja joitain kouluja ja paljon muuta.
Kaupungilla ei ollut ollut omaa arkkitehtiä ennen vuotta 1907, mutta valtiolla vastaavia virkoja oli jo ollut.
Petteri Kummala sanoo Karl Hård af Segerstadista, että hän ei ollut tyypillinen jugend-arkkitehti vaan toimi siinä liepeillä. Hän toimi sinä aikana mutta eri otteella. Ennen kaikkea hänessä näkyi voimakas ruotsalaisvaikutus. Hänen vanhempansa olivat ruotsalaisia ja hän oli käytännössä täysin ruotsinkielinen.
Karl Hård of Segerstad ei mennyt suomalaiseen kansallisromantiikkaan mukaan eikä ollut varsinainen nationalistikaan.
Petteri Kummala nostaa esiin että Karl Hård af Segerstad oli ensimmäisiä joka käytti töissään luonnonkiveä, vuolukiveäkin, mistä tuli yleistä jugendissa ja kansallisromantiikassa. Hän oli tässä pioneeri Suomessa.
Joissain hänen suunnittelemissaan rakennuksissa on uusgotiikkaa, 1800-luvun kertaustyyliä 1920-luvulla. Karl Hård af Segerstad ei käyttänyt tyypillisiä jugend-koristeaiheita kuten faunaa. Hänellä ei ollut romanttista kuvaa Karjalasta. Toisin kuin vaikka Gesellius-Lindgren-Saarisen toimiston suunnittelemassa Pohjola-talossa, jossa oli suomalaisia koristeaiheita, käytti Karl Hård af Segerstad Nylands Nationissa muinaisskandinaavisia lohikäärmeaiheita.
Petteri Kummala kuvaa häntä enemmän luotettavaksi ammattimieheksi kuin suureksi uudistajaksi, hän teki koko kansan kohteita, ”Hän ei ollut tosiaan mikään Sonck ja persoonana vetäytyvämpi. Kaupunginarkkitehdin palkalla ei voinut elää flamboyanttia elämää.”
Petteri Kummala pitää Karl Hård af Segerstadia merkittävänä siinä että hän teki kaupunkikuvallisesti merkittäviä kohteita. Kouluista joita hän suunnitteli piti tulla mahdollisimman hyviä rakennuksia – käytettäviä ja toimivia. Hakaniemen kauppahallikin on vielä käytössä, tosin remontissa.
Kaikki kuvat finna.fi, Helsingin kaupunginmuseo
