Skip to content
Helsingin Joogayhdistyksellä on kahdensadan ja puolen neliön tilat Hämeentie 19:ssä, tilan nimi on Joogahuone. Se on saanut tilat käyttöönsä vuonna 2006. Kävijöitä on noin viisisataa viikossa. Yhdistys on toiminut vuodesta 1973 lähtien. Puheenjohtajana on toiminut jo lähes kymmenen vuotta Sina Varhee.
Ennen yhdistys joutui toimimaan useilla eri kouluilla, nyt Pitäjänmäellä ja Vuosaaressa.
Aikanaan kun yhdistys perustettiin, ei kaupungissa ollut muita toimijoita, ”Se oli hirveän helppoa.” sanoo Sina Varhee.
Nykyään Kallion alueella on monta studiota ja kilpailu niiden välillä on kovaa. Astanga-joogakouluja ei ole kuitenkaan näin isoja kovin montaa.
Joogahuoneella käy paljon senioreja, mutta nuoretkin käyvät. Vanhin joogaaja on jo yhdeksänkymmentä. Nykyään on joogaa myös lapsille.
Joogahuoneella on monenlaista joogaa: lempeää-, dynaamistahathaa, sivananda joogaa, slow-joogaa, meditaatiota ja yin-joogaa.
Yin-joogan juuret ovat Kiinassa, mutta hathajoogan eri muodot ovat intialaisia perinteeltään. Nyky-joogan suurin hahmo Krishnamacharya eli satavuotiaaksi ja hänen kuolemastakaan ei ole vielä kauan.
Joogan esimuodot löytyvät jo Indus-kulttuurin kaudelta, hathajooga alkoi kehittyä 1000-luvulla, nykymuotoinen jooga kehittyi 1800-luvulla fyysiseksi harjoitukseksi ja levisi länteen.
Sina Varhee: ”Joogan yksi tärkein tehtävänä lähtee buddhalaisuudesta, että elämä on kärsimystä. Buddhalaisuus on syntynyt paljon samaan aikaan kuin jooga.”
Hän jatkaa: ”Jooga taas väittää, että kärsimys voidaan voittaa. Joogan avulla haetaan arjen tyytyväisyyttä, mielenrauhaa, se on sen tärkein tehtävä.”
Se että jooga toimii, näkyy siinä että se on ollut näin kauan olemassa, sanoo Sina Varhee.
Jooga ei ole uskonnollista. Vaikka elämässä olisi paljon vaikeuksia, voi joogaamalla säilyttää mielenrauhan, joka auttaa suhtautumaan vaikeuksiin vähän viisaammin, sanoo Sina Varhee:
”Tänä päivänä elämä on aika hektistä ja ihmisillä kasaantuu monenlaisia ongelmia, jooga auttaa pysymään arjessa.”
Tämän lisäksi se hoitaa fyysistä ja psyykkistä kuntoa.
Jooga vaikuttaa verenkiertoon, lihaksiin, jänteisiin ja niveliin mutta ennen kaikkea hengitykseen. Se ei ole kuitenkaan liikuntaa vaan vaikuttaa yhtä paljon niin mieleen kuin kehoonkin. Tunti jumpassa tai kuntosalilla ei tuota yhtä paljon. Sitä rauhoittuu ja saa hyvää energiaa, se energisoi ihmistä, sanoo Sina Varhee.
Jooga on myös elämäntapa, se luokitellaan terveys-alaksi monissa yhteyksissä.
Helsingin Joogayhdistys on voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys. Siksi sillä on hieman halvemmat hinnat kuin kaupallisilla joogastudioilla. Vuokra syö kaksitonnia kuussa. Hämeentiekin on nykyisessä kunnossaan remontissa joten kovin moni ei satu ovesta kulkemaan.
Siksi on järjestettävä reilusti tapahtumia. Ulko-ovi on auki aina puoli tuntia ennen joogatuntia. Joogatunteja on aamukymmenestä iltakahdeksaan.
Keskustan joogastudioista Joogahuone eroaa siinä, että siellä on paljon myös yli 65-vuotiaita. He ovat tyytyväisiä asiakkaita. Heillä on aikaa ja ehkä rahaakin, joten tuovat mukanaan ystäviä tai kumppaneitaan, sana leviää. Moni on ollut vuosia samassa joogassa joten he ovat solmineet ystävyyksiä.
Moni kävijöistä on kalliolainen, mutta Sina Varhee sanoo että voisi vielä markkinoida enemmän.
Sina Varhee itse ohjaa yingar-joogaa, johon hurahti vuosikymmen sitten. Se on hänen mukaansa erittäin suosittua ja äärimmäisen rentouttavaa. Astangajooga edellyttää säännöllisempää joogaamista, se on niin dynaamisin joogamuoto. Siinä kuntokin kohenee ja vaikuttaa nopeammin mielialaan ja kehoon kuin hidas ja rauhallinen jooga. On makuasia, kummasta pitää, mutta rauhallinen jooga luo vastapainoa työkiireille.
Yhdistys on onnistunut siinä että se on ollut pystyssä jo 50 vuotta hengissä, kun jooga on samaan aikaan levinnyt kulovalkean tavoin. Moni asiakkaista on käynyt parikymmentä vuotta, kun joogastudioilla asiakaskunta vaihtuu aika lailla. On ikääntyville tärkeää että he löytävät jotain pysyvää.
Kaikennäköiset joogaajat ovat tervetulleita, varmasti löytyy itselle sopiva jooga. Uusi asiakas voi ostaa viikoksi kortin jolla pääsee kaikille tunneille. Myöhään keväällä ja syksyllä ovat alkeiskurssit, joissa asiat käydään läpi perinpohjaisesti ennen säännöllistä aloittamista.
